Tottumus on toinen luonto

3.6.05 klo 13:40

Web on ollut suuren yleisön tietoisuudessa jo yli kymmenen vuotta. Tänä aikana on käyttöön vakiintunut tiettyjä toimintatapoja tai malleja, jotka ovat yleisesti käytössä ja joihin ihmiset ovat tottuneet. Taitavasti suunniteltu websivu voi poiketa näistä yleisesti totutuista malleista, mutta niiden seuraaminen auttaa sivustoa olemaan intuitiivinen. Intuitiivisuus tarkoittaa, että käyttäjä tietää ilman erillistä selitystä, miten sivusto toimii.

Käyttäjällä on yleensä tiettyjä odotuksia tai tottumuksia sivuston käyttöliittymästä. Hän on käyttänyt aikaisemmin jopa tuhansia sivustoja, ja vertaa - vaikkei tietoisesti - sivustoasi niihin. Hän etsii sivun elementtejä, esimerkiksi hakua, samasta paikasta kuin muilla sivustoilla. Kohdatessaan uuden informaatioarkkitehtuurin, hän selailee sitä samalla tavoin kuin muiden vastaavien sivustojen arkkitehtuureja. Toimimalla samoin kuin muut vähennät käyttäjän kognitiivista taakkaa ja autat käyttäjää löytämään etsimänsä helpommin ja nopeammin. Kognitiivinen taakka tarkoittaa, että sivuston käyttöliittymä pakottaa käyttäjän keskittymään käyttöliittymän tulkitsemiseen tai muuhun toissijaiseen asiaan varsinaisen tavoitteensa sijasta. Liian innovaation välttäminen ei suinkaan tarkoita kopiointia, vaan tiettyjen yleisesti käytettyjen tapojen noudattamista. Lukiessasi eteenpäin saatat huomata käyttäväsi useimpia keinoja suunnittelussa jo nyt.

Linkit on alleviivattu

Jos linkkejä ei ole alleviivattu, käyttäjä ei välttämättä tunnista niitä linkeiksi. Vaikka alleviivaus tulisi esiin hover-tilassa, lisää alleviivauksen puuttuminen käyttäjän kognitiivista taakkaa. Käyttäjä joutuu keskittymään linkkien löytämiseen tiedon etsimisen sijasta. Linkin erottaminen värillä muusta tekstistä voi aiheuttaa vaikeuksia värisokeille käyttäjille. Alleviivausta ei myöskään saisi käyttää muualla kuin linkeissä, sillä alleviivattu teksti sekoitetaan poikkeuksetta linkkiin.

Navigaatio on vasemmalla tai ylhäällä

Navigaatiolinkit sijoitetaan yleensä sivun vasempaan reunaan päällekkäin tai leipätekstin yläpuolelle vierekkäin. Oikealle sijoittaminen voi toimia, jos linkkejä on korostettu riittävästi (eli niille on annettu riittävästi visuaalista painoa). Navigaation sijoittaminen sivun alareunaan on riskaabeli ratkaisu. Jos informaatioarkkitehtuuri vaatii linkeille alalinkkejä, voi ne toteuttaa pudotusvalikkona, pysty- tai vaakanavigaatiossa isäntänsä alle avautuvana tai vaakanavigaatiosta pystynavigaatioon avautuvana. Linkit eivät koskaan saa sijaita headerin yläpuolella, sillä kaikki sinne sijoitettu on käytännössä käyttäjän huomion ulkopuolella.

Haku on oikeassa yläkulmassa

Käyttäjä etsii täältä ensin. Seuraavaksi hän käy läpi sivupalkit ja sisältöalueen yläosan. Hakua ei pitäisi sijoittaa ensimmäisen näytöllisen ulkopuolelle, sillä tällöin se saattaa jäädä kiireiseltä käyttäjältä (hakua etsivä käyttäjä on mitä todennäköisimmin etsimässä tietoa) täysin huomaamatta. Oikeasta yläkulmasta löytyvät usein myös kielenvaihtolinkit.

Kirjautuminen sivupalkissa

Yleensä ylimmäisenä. Jos se ei ole tärkeydessä pääsisällön veroinen, voi sen sijoittaa pystymuotoisen päänavigaation alle. Jos kirjautuminen on sivun ehdottomasti tärkein tehtävä, voi kirjautumislomake sijaita myös sivun leipätekstiosassa. Kirjautumisen pitäisi sisältyä ensimmäiseen näytölliseen.

Linkki etusivulle sijaitsee ensimmäisenä navigaatiossa

Joskus kyseistä linkkiä näkee valikossa viimeisenä. Käyttäjät ovat kuitenkin tottuneet sen sijaintiin valikon ensimmäisenä.

Tiedot sivustosta alareunassa

Joko footerissa tai koko sivun alla. Näihin kuuluvat:

Mitä tuttuja ja turvallisia sijoitteluita tai toimintatapoja itsellesi tulee mieleen? Kommentoi!

Kommentit

  1. 3.6.05 klo 13:56 kuopassa

    Tarkoitatko kirjoituksesi viimeisessä kappaleessa kirjoittamalla "Yrityksen tai yhteisön osoite" sähköpostiosoitetta/käyntiosoitetta/postiosoitetta/WWW-osoitetta? Mainitsit linkkien alleviivaamisen tärkeyden. Se hieman sydänjuuria myöten kirpaisi. :-) Olen jotenkin aina perustellut itselleni että ei niitä linkkejä nyt tarvitse mitenkään sen kummemmin alleviivata, kunhan ne erottuvat normaalista tekstistä hyvin. Täytynnee tehdä tässä asiassa korjaus nettisivuilleni. Hieno kirjoitus. Harvinaista herkkua kun saa omalla äidinkielellä lukea tuoretta pohdintaa "juuri näistä" asioista.

  2. 3.6.05 klo 15:09 Josku

    Ei kai validointilinkkejä tarvita? Jokaisella asiasta kiinostuneella lienee selaimeensa asennettuna jonkinlainen lisäkikkare nörttijuttuja varten. Valid-badget eivät myöskään kerro itse sivustosta yhtään mitään. Dokumentti täynnä tyhjiä alt-attribuutteja ja vailla ensimmäistäkään otsikkotasoa voi olla validia.

  3. 3.6.05 klo 15:27 Emil Virkki

    Laitoin siihen "mahdolliset validointilinkit", sillä jos sellaiset haluaa laittaa, on ne hyvä laittaa arvoiselleen paikalle huomaamattomasti alareunaan. Itse on kyseisiä linkkejä yleensä harrasta, varsinkaan jos sivuston aihe ei ole tietotekninen. Esimerkiksi wedesignerin portfoliossa nuo voivat tulla kyseeseen, sillä asiakas on saattanut kuulla että "validit sivut ovat niitä parempia" ja pitäähän sitä sitten mainostaa. Yrityksen tai yhteisön osoite on yleensä posti/käyntiosoite ja sähköpostiosoite. Posti- ja käyntiosoitteet saattavat olla myös omalla sivullaan. Esimerkki: http://www.scenegroup.fi/webhotel/

Kommentointi suljettu

Tämän merkinnän kommentointi on suljettu. Jos sinulla on tärkeää sanottavaa, laita palautetta.